Patarein vankila 1

Jo talvella halusin nähdä Patarein vankilan. Turistit pääsevät sinne kuitenkin vain kesä-syyskuussa. Jotenkin minusta tuntuu, ettei turisteja tungeksi Patarein portilla. Täytyy myöntää, että itsekään en ollut tietoinen paikasta ennen Tallinnassa asumistani. Silloin tutustuin kirjallisuuden avulla hiukan syvällisemmin neuvostoaikaan ja luin mm kirjat Pronssisoturi ja Kaiken takana oli pelko. Luin myös Applebaumin kirjaa Gulag. Nyt olen aloittanut Vankileirien saariston ensimmäisen osan. Jo vuosi puolitoista aikaisemmin olin lukenut Sofi Oksasen Puhdistuksen. Toivottavasti historiantutkijat, kirjailijat ja muiden alojen taiteilijat eivät anna meidän koskaan unohtaa niitä hirveyksiä, joita Hitler ja Stalin ovat tehneet. Tähän listaan pitää tietysti lisätä vielä ainakin Mao ja Pol pot.

Patarein vankila sijaitsee Tallinnassa aivan Linnahallin sataman (Lindaline) tuntumassa. Linnoituksen seinät nousevat lähes suoraan merestä. Vankilan nettisivuilla on hyvät kuvat, mutta laitan tähän joitakin itse ottamiani kuvia. Netistä löytyy muitakin kuvia.
Patarein nettisivuilla puhutaan sen olevan museo. Minusta kuitenkin näytti siltä, että kiinteistö on jätetty täysin oman onnensa nojaan. Se on hyvin surullinen ja masentava ilmestys. Mitään kunnostustöitä ei ole tehty. Kaikki rapistuu paikalleen. Esineistöstä ei ole pidetty mitenkään huolta. Paikka näyttää hylätyltä ja rappeutuvalta ja kosteuden runtelemalta linnoitukselta. Tuntui siltä kuin siellä käytäisiin juhlimassa ja sotkemassa paikkoja. Netistä löytyi mm mainos, jossa tarjotaan elämyksellisiä hetkiä vankilassa. YouTubesta löytyykin useita videoklippejä, joissa kuvataan juhlintaa. Ihan luvan kanssakin Patareissa on järjestetty erilaisia tilasuuksia. Kun vertaan netistä löytyneitä kuvia (esimerkiksi vuodelta 2006) omiin kuviini ja näkemääni, niin ero on merkittävä.

Tässä kohtaa mietin sitä, olisiko ollut parempi, että eestiläiset olisivat hajoittaneet koko linnoituksen maantasalle ja unohtaneet sen. Sanotaan kuitenkin, että lähes jokaisen eestiläisen perheen joku suvun jäsen on kokenut Patarein neuvostomiehityksen aikana. Heillä on varmasti ristiriitaiset tunteet paikkaa kohtaan. Päädyin kuitenkin pohdinnoissani säilyttämisen kannalle. Jotain on jäätävä tuleville sukupolville muistutukseksi ja varoitukseksi.

Wikipedia tietää Patareista seuraavaa. Se valmistui vuonna 1840 merilinnoitukseksi tsaari Nikolai I:n määräyksestä. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1828. Linnoituksen valmistuttua siellä toimi tykkipatteri (suurtükipatarei). Sittemmin linnoitus demilitarisoitiin ja se toimi kasarmina ja vuodesta 1919 se toimi vankilana. Vuodesta 1920 lähtien se toimi Tallinnan keskusvankilana aina 27.12.2002 asti. Sen jälkeen mietittiin mitä vankilalle tehtäisiin ja Eesti Kunstiakadeemia (EKA) oli kiinnostunut linnakkeesta. Hallitus päättikin antaa Patarein EKA:n käyttöön. Vuonna 2005 kuitenkin todettiin, että kiinteistön kunnostaminen maksaisi liikaa. Niinpä hankkeesta luovuttiin ja Virunmaan museo aloitti Patareissa opastetut kierrokset. Sitten huoneista löytyi hyvin myrkyllisen homesienen itiöitä (Stachybotrys chartarum) ja turistien kierrätys lopetettiin. Hometta sisältävät huoneet suljettiin yleisöltä ja toimintaa jatkettiin.

Sittemmin EKA on arkkitehtikilpailun kautta saanut suunnitelmat uudeksi taloksi. Entinen talo on nyt purettu ja uuden rakennustyöt alkanevat syksyn mittaan. Kuten edellisen linkin kuvasta näkyy luvassa on huikea rakennus.

Vuonna 2008 Riigi Kinnisvara AS laittoi Patarein kiinteistön myyntiin. Sen lähtöhintana pidettiin100 miljoonaa kruunua. Yhtään ostotarjousta ei jätetty sisään. Keväällä 2009 kiinteistö laitettiin uudelleen myyntiin, nyt 40 miljoonan kruunun lähtöhintaan. Kiinteistö sijaitsee osoitteessa Kalaranna 2 ja Kalaranna 2a. Kiinteistöt ovat kooltaan 37 842 ja 3208 m2. Ilmeisesti kauppoja ei ole vielä tehty. Nykyisellään koko vankilakompleksi on vuokrattu Merimuseon ja Miehitystenajan museon yhteiselle yritykselle Oü Bellhouselle, jonka ajatuksena on pitää linnoituksessa kulttuuripuistoa. Linnoituksen rannanpuolelle näytti ajetun muutama kuorma hienoa hiekkaa ja muurin seinustalle oli pystytetty puhvetti. Musiikki pauhasi täysillä ja olutta oli tarjolla. Kulttuuri kukoistaa.
(jatkuu)