Encore

Muutamia kuukausia on ehtinyt kulua siitä, kun viimeksi olin täällä Tallinnassa. Silloin kamppailtiin lumen ja pakkasen kourissa. Talvesta jäi kuitenkin mukavat muistot. Raatihuoneen tori oli niin kaunis komeine joulukuusineen, kuten blogikuvista näkee. Ennätyskylmää ja lumista oli.Talvella eivät kaikki paikat olleet auki, mutta nyt on turistisesonki parhaimmillaan ja kaikki paikat auki.

Ensimmäisenä kiipesin Oleviste Kiriku torniin. Sieltä on huikeat näköalat. Suosittelen mieluummin kiipeämään Olevisten torniin kuin Raatihuoneen torin torniin. Raatihuoneen torin torni on matalampi ja sieltä on hankala ottaa kuvia, sillä ikkuna-aukot ovat kapeat. Kävin toteamassa asian. Olevisten tornissa on ikäänkuin parveke neljällä sivulla ja siellä on hyvä kuvata. Tosin torniin kiipeäminen vaatii jonkinlaista kuntoa.



Tänään sunnuntaina polkaisin pyörällä Piritalle ja ajattelin käydä katsomassa miltä Kloostrin rauniot näyttävät kesällä. Mutta, turistikausi kun on, niin sinnekin olisi pitänyt maksaa. Maksu sinänsä olisi ollut vain 20 kroonia, mutta en tällä kertaa viitsinyt mennä raunioille.

Piritalla on hienot hiekkarannat ja hieno hiekkapohja meressä. Kuten blogin otsikkokuvasta näkee. Mereen saa kahlata pitkälle, matalaa on. Vesi oli puhtaan tuntuista ja mukavan virkistävää. Piritan uimarannalla tallinnalaiset viettivät leppoisaa ja aurinkoista sunnuntaipäivää. Heillä on hienot puitteet kesäkuumasta nauttimiseen. Meillä on Helsingissä Hietsu, mutta se on pieni Piritaan verrattuna.

Rantaviivaa seuraillen pyöräilin Viimsiin päin ja kiersin Teletornin kautta Metsäkalmistun hautausmaalle. Matkalla teletornille kiertelin omakotitaloalueita. Siellä vallitsi raukea sunnuntaitunnelma. Hiljaisuutta ja rauhaa. Tiet olivat juuri niin kapeat, ettei niillä autoilla hurjastella. Maarjamägi sijaitsee täällä. Hienoja taloja. Teletorni on korjausten alla. Torni avataan ensi vuonna turisteille. Sieltä tuleekin olemaan huikeat näkymät. Teletornin näköalakerros on noin 190 metrin korkeudessa. Teletornin vieressä sijaitsee kasvitieteellinen puutarha. Tällä kertaa ajelin sen ohitse, kävin siellä viime kesänä. Metsäkalmistun hautausmaa oli talvella niin lumenpeitossa, ettei siellä osannut suunnistaa. Löysin talvella vain Konstantin Pätsin haudan. Nyt liikkuminen oli helpompaa ja Lydia Koidula, Lennart Meri, Paul Keres ja Georg Ots löytyivät helposti.

Turisteja on nyt paljon liikkeellä. Kaduilla kuulee kielten sekamelskaa. Suomalaiset ovat todennäköisesti enemmistönä.
Patarein vankilaan kävin tutustumassa myös. Siellä ei juurikaan turisteja ollut. Patarein käynnistä kirjoitan myöhemmin oman jutun.