Suomalaisena Tallinnassa

Tarkoituksenani on pohdiskella Tallinnan kokemusten myötä syntyviä ajatuksia ja havaintoja elämästä täällä.

Asunto löytyi Tallinnasta helposti. Näytöillä käymissäni asunnoissa kiinnitti huomioni turvaovet. Niiden läpi ei kutsumaton vieras aivan helposti pääse sisään. Lukkoja ja avaimia joutuu käyttämään paljon. Ehkä lukot ja turvaovet luovat illuusion täydellisestä turvallisuudesta. Vuokrataso on täällä Helsinkiin verrattuna kohtuullinen ja asuntoja tuntuu olevan tarjolla. Kalustettuja tosin vähemmän. Kaupungin keskustassa asuminen on minulle ihan uutta. Näiden viikkojen kokemuksen perusteella ajattelen, että keskusta-asuminen on mainio juttu. Kaikki on käden ulottuvilla, tai paremminkin jalkamatkan päässä, ihan lähellä.

Minua täällä kiinnostaa kieli ja kulttuuri. Eestin kieli tuntuu toisaalta helpolta, toisaalta vaikealta. Sijamuotoja eestissä on neljätoista, meillähän niitä on viisitoista. Terminatiivi-sijamuoto on uusi tuttavuus. Hhmm... Genetiivi päättyy vokaaliin, ja sisä- sekä ulkopaikallissijat ovat hieman eri järjestyksessä kuin meillä. Niin, ja monikon partitiivin hallinta tuntuisi vaativan pitkää pinnaa ja opettelua ajan kanssa.

Sanojen merkitysten kanssa on oltava tarkkana. On niin helppo tehdä virhetulkintoja. Esimerkiksi linna ja viiner ovat jotain muuta kuin mitä suomalaisena ajattelisin. Näin syksyaikaan mielenkiintoinen säätiedotuksissa esiintyvä sana on lörtsi. Sehän on ainakin helsinkiläisille tosi tuttua tavaraa: loskaa. Savonlinnalaiset saattavat siinä myös jotain tuttua tunnistaa. Heillehän lörtsy on syötävän hyvää.

Hengästyttävää on Tallinnan kulttuuritarjonta, ainakin näin joulun alla. Joka ilta on pari kolme tilaisuutta ja osa ilmaisia. Monica Groop esiintyy 11.12. Erson solistina.

Vuosien mittaan olen alkanut pitää erityisesti loka-joulukuun ajasta. Ne ovat tosi hienot kuukaudet. Siis aivan ehdottomasti! Niistä nauttiminen ei kuitenkaan onnistu, jos täytyy aamulla lähteä töihin ja tulla sieltä illalla pimeän jo tultua. Ihmisille pitäisi järjestää syyslomat loka-joulukuussa. Minulla tämä nautinto onnistuu nyt täällä Tallinnassa. On kerrassaan nautittavaa kulkea puistoissa ja meren rannalla ja nauttia muutamista valoisista tunneista. Kadriorgin puistossa valtava määrä tammia on pudottanut lehtensä maahan ja rungot tavoittelevat taivaita tummina ja ylväinä. Jokainen runko näyttää kasvaneen omanlaisekseen persoonaksi. Persoonaksi, joka meille puistossa vaeltaville paljastuu nyt todella kauniina joulukuun niukassa valossa.