Tänään Monica Groop lauloi Erson solistina Estonia kontserdisaalissa. Erso on Eesti Riiklik Sümfooniaorkester, jota johtaa Olari Elts. Ohjelmassa oli Wagneria ja Mendelssohn-Bartholdya. Monica Groop lauloi "Viis luuletust naishäälele ehk Wesendonki laulut" eli jos tohdin kääntää niin kyseessä oli Wagnerin sävellykset naisäänelle viiteen runoon eli Wesendonkin laulut. Monica Groopin mezzosopraano on niin kaunista kuultavaa ja Wagnerin sävelet ovat minun mieleeni. Täytyykin mennä levykauppaan ja hankkia Groopin CD. Eltsiä oli mukava seurata, hänen kehonkielensä on ilmeikästä. Minusta orkesterin sointi oli herkkää ja kaunista. Akustiikkakin oli kai ihan kohdallaan, kun soitinten äänet pystyi hyvin erottamaan. Yleisö piti kuulemastaan ja taputti Eltsin useamman kerran takaisin.
Estonia kontserdisaal on niin tavattoman kotoisa ja kaunis. Hiukan tulee sisääntuloaulasta mieleen Sibeliusakatemian konserttisali Pohjoisella Rautatiekadulla. Voin lämpimästi suositella näitä Erson konsertteja. Ersolla on omat kotisivut netissä.
Mielenkiintoinen havainto oli se, että konserttiyleisö väliajalla patseerasi konserttisalia ympäröivää käytävää edestakaisin, kuin konsaan kadulla. Siinä saattoi mukavasti tehdä havaintoja herrain ja rouvain konserttieleganssista. Todella kauniita asuja. Konserttiyleisö tuntuu täälläkin olevan naisvoittoista ja kypsempää ikäkertaa, mutta kyllä kiitettävästi oli miehetkin edustettuina.
Orkesterin kokoonpanoa tutkiessani, alkoi askarruttaa seuraavat eestinkieliset soitinten nimet: metsasarv ja löökpillit. Mitähän soittimia nämä mahtavat olla? Metsa viittaa suomen metsään ja sarv puolestaan sarveen. Metsäsarvi, mikä se on? No sehän on käyrätorvi! Entä löökpilli? Keelpilli on minulle tuttu, kieli- tai jousisoitin. Mutta mitä tuo löök on? Arvuuttelin sen olevan lyömäsoitin. Kotiin tultua sanakirjasta katsottuna voin todeta arvauksen osuneen oikeaan. Löökpilli on lyömäsoitin. Tuo löök tulee verbistä lööma (ma-infinitiivi) tai lüüa ja imperfekti on löin eli (ehk) lyödä, iskeä. Näin ne arvoitukset ratkeavat ja koko ajan oppii uutta.
Olipa antoisa konsertti-ilta! Nyt on jo vuorokausi vaihtunut ja vielä aion ehtiä lukea Pronssisoturia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti