Suuntasin ensimmäiseksi Kaupungin museon Jaan Seekin -näyttelytilaan, mutta jostain syystä se oli suljettu. Huomasin juuri, että Jaani Seekin nettisivujen englanninkielinen versio on väärä. Englanniksi kerrotaan lasten museosta, vaikka kyseessä on keskiaikaisen sairaalakompleksin jäännökset eli Jaani Seekin eli Püha Ristija Johanneksen sairaala. Lasiseinien läpi pystyin näkemään, että seinillä oli paljon infotauluja ja lattian alla oli ruurankoja, mutta oliko ne oikeita vai vain kuvia, sitä en pystynyt varmistamaan, kun en päässyt sisälle.
Minulla oli seuraavaksi ajatuksena mennä Nunne-kadulle ja käydä Nukketeatterin museossa, mutta se olikin remontissa ja suljettu sekin. Huono tuuri tänään museoiden suhteen! Niinpä en uskaltanut lainkaan edes yrittää Adamson-Eric-museoon. No, nainenhan ei joudu neuvottomaksi tällaisessakaan tilanteessa. Kävin ostamassa huomiseen balettiin (Kolm musketäri) lipun. Kävellessäni kuvasin hienoja talvisia maisemia Vanhassa kaupungissa.
Tutustuin mm erään antikvariaatin aarteisiin ja löysin kauniita lasten satuvihkoja, joihin tarinat on kirjoittanut V. Majakovski. Niistä on kielenopiskelijan hauska opetella lukemaan.
Sen lisäksi, että museoiden kanssa oli vaikeaa, oli vaikeaa myös puhumisen kanssa. Päivän Eestin kielen käytännön puheharjoitus onnistui tosi huonosti. Tuntui kuin aivot olisivat olleet oikosulussa. En saanut selvää puheesta ja itse en pystynyt juurikaan puhumaan. Alkoi loppupuolella päivää jo naurattaa. Onneksi sentään lukeminen tuntui onnistuvan hyvin. Olin yllättynyt miten hyvin pystyin lukemaan kirjakaupassa Imbi Pajun esipuheen eestinkieliseen julkaisuun Kõike taga oli hirm -kirjasta. Tuosta tulikin mieleeni, että ETV:n uutisissa kerrottiin, että Imbi Pajulle on myönnetty palkinto. Haastattelussa hän kertoi palkinnon tulleen yllätyksenä. Kyseessä on Eestin valtion myöntämä palkinto.
Tämä vuosi 2010 on Eestissä Luguaasta. Kääntäisin tuon lukuvuodeksi. Luguaastalla on omat nettisivut. Täällä ollaan huolissaan nuorten lukutottumuksista. Nuoret kun ovat alkaneet viihtyä enemmän netissä kuin kirjojen parissa. Tuo suuntaus on tuttu meillä Suomessakin. Täällä on minun tuntuman mukaan paljon enemmän kirjakauppoja kuin Helsingissä ja tarjonta on kaikissa hyvä. Mielestäni täällä on melkein mahdotonta olla inspiroitumatta kirjoista ja lukemisesta. Nykyään nuorten mielenkiintoon vetoaa niin monet asiat. Ehkä on niin, että jos jää viikoksi lukemaan kotisohvan nurkkaan kirjaa, putoaa pois jostain, jota minä en ymmärrä.
Tänään täällä tuli ensi-iltaan Londoni jõgi -niminen elokuva. Kävin katsomassa sen kaupunkikierrokseni päätteeksi. Hieno elokuva, jota voin suositella. Elokuva on englannin ja ranskan kielellä puhuttu. Yllättävän hyvin ymmärsin eestinkielisen tekstityksen ranskan kielen osalta. En osaa ranskaa, joten kun sitä puhuttiin, oli pakko yrittää lukea teksti eestiksi.
Täällä on Otepäässä hiihtokilpailut (suusatamine = hiihtäminen) viikonloppuna ja ensi viikolla alkavat taitoluistelun (iluuisutamine) EM-kisat. Toivottavasti saamme aurinkoa viikonloppuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti